Pohjola-Norden Aluelehti Pohjois-Suomi 2020-2021 by

Statistikcentralen - Presidenternas mandatperioder och

Hänellä tiedettiin olevan suhteet kunnossa myös Moskovaan. Kekkonen ei liene koskaan ollut niin voimansa tunnossaan ja itsevaltiaan roolissa kuin juuri ETYK-vuonna 1975. ETYK-isännöinnin lisäksi itsetuntoon vaikutti edellisen vuoden poikkeuslaki, jolla hänet oli ilman vaaleja valittu uudelle neljän vuoden kaudelle. Kekkosen valta oli silloin Suomessa suurempi kuin Putinilla tänään Venäjällä. Maaseudun Tulevaisuus kertoi hätkähdyttävästä kyselystä, jonka mukaan peräti joka neljäs suomalainen kannattaisi tasavallan presidentti Sauli Niinistön toimikauden jatkamista poikkeuslailla. Suurin kannatus ajatukselle on suurista puolueista kokoomusta ja perussuomalaisia äänestäneiden keskuudessa. Urho Kekkonen eteni presidentiksi poikkeuslailla vuonna 1973.

Poikkeuslain toteuttamisen yleisinä perusteina käytettiin lähinnä hyviä välejä Neuvostoliittoon ja EEC-sopimuksen solmimisen mahdollistamista, minkä lisäksi Kekkonen oli itse jo aiemmin ilmoittanut, ettei olisi käytettävissä enää tehtävään, ainakaan normaalin menettelytavan mukaisten vaalien kautta. Samalla Kekkonen teki selväksi, että hän ei suostu presidentinvaalien ehdokkaaksi. Se, millä tavoin asia hoidetaan, ei ole hänen huolensa, hän lisäsi. Kalevi Sorsan hallituksessa edustettuna olleet sosialidemokraatit, keskustapuolue, liberaalit ja ruotsalaiset sopivat 28.10. presidentti Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Urho Kaleva Kekkonen, född 3 september 1900 i Pielavesi i Savolax (i dåvarande Storfurstendömet Finland), död 31 augusti 1986 i Helsingfors, var den dominerande politikern i Republiken Finland under stora delar av tiden efter andra världskriget. Kekkonen var jurist och representerade partiet Agrarförbundet, numera Centern.

Pohjola-Norden Aluelehti Pohjois-Suomi 2020-2021 by

Vuoden 1974 presidentinvaalien lähestyessä ilmaisi UKK haluttomuutensa lähteä enää mukaan 7. lokakuu 2011 Vuonna 1973 säädettiin poikkeuslailla Kekkonen presidentiksi 1974-78 ilman vaaleja. Tällainen kiireellinen perustuslain vastainen säädös 1.

Mannerheim ja Paasikivi – sodanjälkeisen ajan presidentit

259 . 25 .

Two votes more than Karl-August Fagerholm. Kekkonen rose up from his chair in jubilation. He had been elected 10th President of Finland. Kekkonen walks to President's Castle .
Bilbesiktningar linköping

22.05.2006 09:39. Lupasin eilen kirjoittaa otsikon asiasta. Tein siitä äsken esityksen, jonka katsoin sittenkin paremmin kuuluvan historian saitille.

Kekkonen esitti asian niin vakavana, että ei olisi ollut käytettävissä presidentiksi. Välivaiheiden kautta tämä johti siihen, että hänet valittiin poikkeuslailla presidentiksi eduskunnassa. 77.
Inbördes testamente mellan sambor med särkullbarn

paragraphs for him
susanne andersson pripp
ledande utrymme
what defines an entrepreneur
normal life 2021
regler for uppsagning av hyreskontrakt
berattarrost sa mycket battre

Vastaukset Abi Historian ennakkotehtäviin kurssista Suomen

Poikkeuslaki hyväksyttiin vieläpä suurella enemmistöllä 170–28. Kekkosen seuraava ns.

Pollenallergi prognos
musikaliska ornament och svansar

Erkon kylmä sota: Helsingin Sanomat Moskovan varjossa

JormaKKorhonen. 22.05.2006 09:39. Lupasin eilen kirjoittaa otsikon asiasta. Tein siitä äsken esityksen, jonka katsoin sittenkin paremmin kuuluvan historian saitille.

Erkon kylmä sota: Helsingin Sanomat Moskovan varjossa

rööritumake. 30.12.2017 11:36. Kauan sitte kaukaisessa maassa pohjoisessa Kekkonen kertoi 3 viikkoa sitten kääntyneensä eri ryhmien puoleen presidentin vaalin johdosta ja ehdottaneensa että minun presidenttiaikani pitennettäisiin 6 vuodella. Kaikki ryhmät olivat antaneet kielteisen vastauksen. Ryhmillä oli eri perusteet. Junnila oli sanonut, että Kekkonen ei ole minun asiallani, vaan omalla. Suomessa ei tarvittu vaaleja vuonna 1974 kun Kekkonen valittiin jatkamaan presidenttinä.

Se, millä tavoin asia hoidetaan, ei ole hänen huolensa, hän lisäsi. Kalevi Sorsan hallituksessa edustettuna olleet sosialidemokraatit, keskustapuolue, liberaalit ja ruotsalaiset sopivat 28.10. presidentti Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin vuonna 1973 poikkeuslailla. Kauden oli aluksi tarkoitus jatkua vain vuoteen 1974. Tammikuussa 1973 säädettiin kuitenkin poikkeuslaki, jolla kautta jatkettiin neljällä vuodella.